Kun mopo meinaa lähteä keulimaan...

Kävin eilen shoppailemassa, kuten olin itselleni luvannut jo aikoja sitten. Shoppailusummana rapiat 100e ja tarkoituksena ostaa jotain laadukasta, mukavaa, rentoa ja siistiä vaatetta töihin. Päädyin yhteen hiukan kalliimpaan paitaan ja kun sitä makselin kassalla, meinasi päässä naksahtaa pahemman kerran. Vanha minä oli raivoissaan vain yhdestä hillitystä ja hallitusta ostotapahtumasta ja kerrassaan vaati päästä tuhlaamaan lisää - kyllähän minä ansaitsen siistejä vaatteita enemmänkin, eihän tällä yhdellä nyt pääse edes alkuun!

Kiertelin kauppoja siitä huolimatta, että olin jo lähes käyttänyt budjettini kokonaan. Sovitin paitoja, housuja, kenkiä ja mietin, kuinka kiva olisi nyt satsata uuteen huiviinkin. Eihän mulla ole mitään kivoja vaatteita kotona...

Mun pelastus eilen oli se, että vararahasto on kokonaisuudessaan Bank Norwegianin tilillä, eikä siis siirry reaaliajassa käyttötililleni. Luulen, että muutoin olisin ostanut paljon kaikkea muutakin ja maannut sen jälkeen kotona ostokrapulassa ja ahdistuneena, kun taas kerran onnistuin käyttämään puskurirahat shoppailuun (been there, done that).

Jotenkin jännä. Nämä kuukaudet ilman shoppailua eivät lopulta ole olleet mitenkään mahdottomia, mutta kun ostoksille menen, vanha peto meinaa päästä irti. On ollut maailman järkevin päätös säilöä vararahastoa jossain muualla kuin käden ulottuvilla, eilinen sen osoitti. Tämä ostomania tuntuu ajoittain joltain ihan oikealta sairaudelta. Onneksi eilen säästyttiin konkreettisilta vanhingoilta eikä budjetti ylittynyt senttiäkään.

Katumus

Äh, jotenkin tänään on sellainen päivä, että viime marraskuussa tuhlattu tonnin puskuri kaduttaa ihan hitokseen. Vaikka varsin hyvin kyllä tiedän, ettei näissä rahahommissa paljon katumus auta, suunta on vaan eteenpäin kohti uutta ja isompaa puskuria... Tänään asiaa märehtiessä sitä jotenkin taas vaan tajusi, kuinka sen tonnin säästäminen on paljon työläämpää kuin kuluttaminen. Sherlock ;)

Tämän päivän suurtekona avasin säästötilin Bank Norwegianiin ja siirsin sinne 100e. Siitä tulkoot puskurirahaston koti. Op:n tililtä toiselle siirtäminen on niin äärettömän helppoa, että uskoisin tämän uuden pankin ja 1-2 siirtopäivän hillitsevän impulsiivista kuluttamista. Toivoa sopii.

Puskurirahaston suhteen ensimmäinen etappi on kiriä tonni kasaan ja ehkä ultimate haave on sellainen viiden tonnin turvarahasto, joka näillä menoilla kattaisi 10 kuukauden pakolliset menot ja vähän isommillakin menoilla useamman kuukauden laskut ja maksut. Mutta tonni, täältä tullaan eikä tuhlata!

Puskuritilanne
2/18 = 100€