keskiviikko 28. marraskuuta 2018

Veronpalautukset

11.12. tilille napsahtaa palautuksia 923€!!! Miksi sitä on aina niin innoissaan rahasta joka kuuluu minulle ja jota vain olen lainannut valtiolle? :D En tiedä, mutta siisti fiilis kun tulee kerralla vähän isompi potti.

Ja mihinkä tuo raha sitten on tarkoitettu? No puskuriinpa tietenkin. Tai tarkemmin ottaen 900€ menee puskuriin ja 23€ menee laskutilille. Eli oikeastaan olen todella innoissani rahasta, joka vain kulkee nopeasti käyttötilini kautta jemmaan. Vanha minä olisi jo etsinyt valmiiksi ostoskorillisen rompetta jota ostaa koko rahalla. Pitkälle ollaan vuoden aikana tultu.

Jos luoja vain suo, tuolloin on puskurissa 2 230€ kasassa ja enää 570€ matkaa vuoden tavoitteeseen. Sormet ristiin ettei tässä vajaassa kahdessa viikossa tule mitään ylläreitä!

sunnuntai 25. marraskuuta 2018

Marraskuun palkkapäivä

... oli ja meni, ja ihan hyvin onnistuin sen parin huonon kuukauden jäljiltä budjetoimaan:

Palkka1640
Asuminen-150
Ruoka+auto-370
ASP-tili
Rahastot-100
Laskut-220
Lahjat-150
Jää (puskuri)650
Säästämisaste45.73%

Puskuriin ei siis aivan palautunut sitä 700 euroa jota uumoilin, mutta 650e on close enough. Nettopalkka on pari kymppiä vähemmän kuin tähän asti, sillä liityin liittoon ja ne maksut syövät automaattisesti muutaman kympin joka kuukausi. Uskon kuitenkin että tuo liittyminen oli ihan fiksua ja sen olisi voinut tehdä paljon aikaisemminkin...

Puskurissa on nyt siis 1330e ja matkaa tavoitteeseen on 1470e. Tavoite edelleen kirkkaana mielessä ja syvä usko onnistumiseen!

Tässä on ehkä ensi vuonna tulossa isohkoja muutoksia asumiseen, joten alkuvuonna tulee ottaa todellinen kiri puskurin keräämisessä. En osaa arvioida millä aikataululla muutokset tulisivat, ehkä jo ennen kesää tai sitten venyy loppuvuoteen, mutta yhtä kaikki jotain muutosta tulee jollain aikataululla. Nyt on ainakin ihan konkreettinen tarve saada puskuri niin isoksi kuin mahdollista!

Ps. En ostanut kerrassaan yhtään mitään black weekinä. Paitsi ruokaostokset. Cheers!

maanantai 5. marraskuuta 2018

Vitutus ja ostovimma

Nyt kun syksyä on rämmitty kaulaa myöten savessa (tai siltä se on ainakin tuntunut, vaikkei tilanne nyt oikeasti ole niin dramaattinen kuin annan ymmärtää...) niin on pakko tulla avaamaan yleisiä fiiliksiä tästä tilanteesta. On nimittäin jännä että kun rahaa menee pakollisiin menoihin suuria summia, siltä alkaa yhtäkkiä yleinen ostovimma puskemaan pintaan. Entinen tuhlari venyttelee ja alkaa valmistautua mielettömään kulutusjuhlaan, vaikka kurkkua kuristaa jo valmiiksi niiden pakollisten juttujen takia.

Olisi kiva käydä pitkästä aikaa kasvohoidossa ja hierojalla, ostaa uusia vaatteita, yllättää kumppani lomamatkalla, hankkia osarilla läppäri ja puhelin... Lista on loputon ja nämä ovat siis asioita joita olen ihan oikeasti pyöritellyt päässäni. Että onko se sitten niin väliä jos on joku osamaksu kuukausittain maksettavana ja panostaisi itseensä oikein kunnolla näin pimeän syksyn kunniaksi? Paikkaisi vähän tätä pahaa fiilistä hankimalla jotain, mitä on aina havitellut?

Jotenkin jännä, miten tätä fiilistä ei tule silloin kun kaikki rullaa Excelin suunnitelman mukaan ja säästöön kilahtaa hyviä summia rahaa. Silloin tekee mieli kiristää vielä vähän lisää, jotta saa kaikki mahdolliset eurot säästöön. Ei tule mieleenkään hankkia osarilla yhtään mitään ja kasvohoitokin tuntuu kaukaiselta ajatukselta. Selkäranka on kerrassaan raudanluja ja taipumaton.

Niin ei ole viime aikoina ollut...

Tässä on koeteltu niin mieltä kuin lompakkoakin. Ehkä vähän oltu löysin rantein, mutta onneksi ei ole kuitenkaan tullut mitään suuria hairahduksia. Nyt selkäranka tuntuu olevan taas jokseenkin entisellään ja sitä se vaatiikin, että loppuvuoden tavoitteet täyttyisivät.

torstai 1. marraskuuta 2018

Paska syksy osa X

Täällä taas.

On hieman ahdistanut viime viikkoina. Puskuritili on kokenut kovan kolauksen ja ensi palkkaan asti on ihan rehellisesti todella tiukkaa. Koko kuukausi on ollut tiukka.

Puskuritilillä on 680e, mikä tarkoittaa että olen joutunut imuroimaan sieltä 700e (!!!) pakollisiin ja  yllättäviin menoihin. Toisaalta haluaisin avata niitä menoja, mutta koska ne ovat jokseenkin henkilökohtaisia ja toisaalta myös epäolennaisia blogin teeman suhteen niin jätän syyt nyt analysoimatta. Välttämättömiä ne ovat olleet, joten itsensä ruoskiminen on turhaa.

Koska suunnitelmat tuntuvat nyt menevän ihan totaalisen päin persettä, on loppuvuoden ainoa teema parsia puskuria ennalleen ja panostaa kaikki mahdollinen nyt siihen. Ainakin olen saanut hyvän opetuksen koko puskurin olemassaolon tärkeydestä.

Tilanne on nyt seuraava: käteisenä on rapiat 17e ja tilillä on 42,74e. Näillä rahoilla pitää selvitä hengissä 11.11. asti, eli puolitoista viikkoa. Päiväbudjetti on tällöin vajaat 6 euroa/päivä, eli ihan ok. Pakkasessa on lihaa ja marjoja ja kuivakaapissakin jotain. Uskoisin, ettei tämä ole mahdoton tehtävä.

Muutoin tilanne on seuraava:
ASP-tili on pysynyt ennallaan, eli potti on 13 000e.
Rahastot elävät aivan omaa elämäänsä, mutta niihin meni se perus satku lokakuussakin.
Puskuri 680e.

Vuoden tavoitteista sen verran, että ASP-tavoite saa nyt jäädä ja kaikki liikenevä todellakin menee puskuriin. Ikuisena optimistina haaveilen puskurin lihoavan seuraavasti: ensi palkasta (15.11.) paikkaan puuttuvat 700e, 11.12. tulevat veronpalautukset ja niistä saan siirrettyä puskuriin 900e ja 15.12. tulee joulukuun palkka, josta siirrän puskuriin 520e. Tämä tarkoittaisi että vuoden lopulla puskurissa olisi 2800e!

Tuo puskuri pelastaisi kyllä muutoin onnettoman hirveän syksyn, joten ei muuta kuin leuka rintaan ja tuulta päin. Eiköhän tämä kirjoitusinto tästä nyt ota elpyäkseen kun jaksoin viimein avata tilannetta tännekin.