keskiviikko 26. joulukuuta 2018

Tavoitteet vuodelle 2019

Aika miettiä ensi vuoden tavoitteita talouspuolella. On hiukan epävarmaa mitä tulee tapahtumaan esimerkiksi asumisen suhteen, mutta todennäköisesti asuntolaina tulee ajankohtaiseksi. Näin ollen on mahdoton ennustaa mitä asumiskulut tulevat olemaan ja miten paljon sen myötä saan säästöön, mutta kunnianhimoiset tavoitteet pitää toki asettaa!

Tässäpä tavoitteita:

1) 10 000 euron puskurirahasto Bank Norwegianiin (nyt kasassa 2800e, eli matkaa tavoitteeseen 7200e). Tämän suhteen ensimmäinen välitavoite on saada 5000e kasaan maaliskuun loppuun mennessä.

2) Rahastoihin vähintään 100e kuukaudessa

3) Kuukausibudjettiin tulee omaksi riviksi lomatili, johon on tarkoitus säästää (ainakin lähes) joka kuukausi plus miinus 100e ja reissata siis vuoden mittaan tämän tilin varoilla. Tänne päätyy myös kesäkuussa maksettava lomaraha.

4) Alan maksaa laskutilille extraa ja kerään sinne ns. arkielämän pienen puskurin - jos tiskari, mikro tai telkku hajoaa, niin täällä olisi toivottavasti aina sen verran ylimääräistä.

5) Opintolainan lyhennys alkaa suunnitelman mukaisesti joulukuussa, summa tulee olemaan 215e/kk.

Olen tehnyt alustavan budjetin koko vuodelle, johon olen yrittänyt ympätä muutamia tiedossa olevia isoja menoja, mutta toki budjetti tulee muuttumaan tilanteiden mukaan ja fiksailen sitä kuukausittain minulle sopivaksi. Ei ole tarkoitus elää vain säästämistä varten, vaan olen pyrkinyt miettimään tarpeeksi väljän budjetin, jotta kaikki yllärit eivät aina sekottaisi pakkaa. Tarkoitus on reissata hiukan enemmän kuin tänä vuonna ja suurimpana tavoitteena on tuo kunnollinen vararahasto.

Tämän kaiken toki mahdollistaa ainoastaan se, että saan pitää nykyisen määräaikaisen työni myös ensi vuonna. Peukut pystyyn!

keskiviikko 19. joulukuuta 2018

Q4 - vuoden vika neljännes

Vuoden viimeinen katsaus mitä vuosineljänneksen aikana on taloudelle tapahtunut!

Tämä oli kerrassaan tahmea neljännes kaikkine  vastoinkäymisineen, mutta plussalle kuitenkin jäin ja etenkin marras-joulukuuhun olen varsin tyytyväinen. Kuluneet kuukaudet opettivat ainakin sen, ettei kaikki mene aina niin kuin itse on suunnitellut. :D

Lukuina tämä loppuvuosi näyttää seuraavalta:

Tilanne vuoden lopulla:
Kasvu v alustaKasvu Q4
ASP-tili1486455000
Rahastot11151115300
Puskuri280028001620
Kasvu yht94151920

Ensimmäisessä sarakkeessa näkyy siis tämänhetkinen tilanne, tokassa kokonaiskasvu vuoden alusta ja viimeisessä tämän kvartaalin muutokset. ASP-tilin saldo kasvoi rahastojen myynnin myötä, mutta se siirto ei kuitenkaan lisännyt kokonaisvarallisuutta joten olen laskenut ASPin kasvaneen 0e viimeisen kvartaalin aikana.

Rahastoihin laitoin sen satasen kuukaudessa joka kuukausi, mutta nämä sataset eivät kyllä ole kasvattaneet todellista varallisuutta noin paljoa, sillä kursseissa on sen verran heittelyä tällä hetkellä ja etenkin tänä vuonna avattu Nordnetin tili on miinuksella. Eli rahastojen kohdalla tuo kasvu tarkoittaa sitä tosiasiallista rahasummaa jonka olen sinne laittanut, ei niinkään kurssien tämänhetkistä arvoa.

Puskuri sai kaikkein suurimman osan tässä kvartaalissa ja BN:n tilillä komeilee tuo 2800e! Siihen olen varsin tyytyväinen ja toisaalta olisin voinut jo paljon aikaisemmin havahtua kunnollisen puskurin merkitykseen. Syksy herätti minut tajuamaan miten tärkeää on olla hätävaraa sukanvarressa ja tämä puskuri onkin nyt vasta alkua - ensi vuonna alkaa kunnolla tapahtua!

Summa summarum, kuukautta kohden tämä kasvu on siis ollut 640 €. Vertaillaanpa  muiden kvartaalien vastaavaa lukua:
Q1 = 821 €
Q2 = 1067 €
Q3 = 677 €
säästöjä kuukautta kohden. Kehnoin kvartaali so far.

Yhteenvetona siis:

Nettotulot Q4 (palkka + veronpalautus)5868
Säästetty €1920
Säästämisaste32.72%

Ja koko vuodelta samat luvut:

Nettotulot v21121
Säästetty €9415
Säästämisaste44.58%

Loppuvuoden kommellukset pilasivat mahdollisuudet yhteen tavoitteeseen (50% säästöaste), mutta olen kaikesta huolimatta varsin tyytyväinen. Olen kasvanut henkisesti tämän vuoden aikana aivan hurjasti ja se mahdollistaa paremman ensi vuoden. En olisi ikinä kuvitellut että näinkin lyhyessä ajassa omaa ajatusmaailmaa voi muuttaa hyvin radikaalisti.

Vuosi 2018 päättyy siis suurinpiirtein näihin lukuihin (uskon saavani jokusen kympin joululahjaksi ja lisäksi BN ja ASP maksavat korot, mutta en jaksa odottaa laskelman tekemistä vuodenvaihteeseen asti):


Varallisuus 2018
ASP14864.65
Puskuri2800
Tilit400.19
Rahastot6080.8
Opintolaina-22642.17
Yht.1503.47

JEEEEEE!

perjantai 14. joulukuuta 2018

Tietämättömyydestä rokotetaan + joulukuun budjetti

Jälkeenpäin on helppo jossitella, mutta olisi ehkä kannattanut lunastaa OP:n rahastoja nyt max. tonnilla ja sitten heti tammikuussa tonnilla. Ei olisi mennyt veroja. Nyt meni. ASP lihoi siis 1864 eurolla tuon 1942 euron sijaan. Ei mahda mitään, viimeistään kantapään kautta oppii. Onneksi kyse ei kuitenkaan ole mistään huikean suurista rahasummista, mutta toki kaikki olisi ollut kotiinpäin... Hyvällä tuurilla talletuskorko voisi olla sen verran, että 15 000e paukkuu tuosta takaiskusta huolimatta, katsotaan :D

Veronpalautuksetkin tosiaan tulivat tiistaina ja 900e meni suoraan BN-säästöön ja 23e meni yhteen lahjahankintaan.

Perjantain palkkabudjetointi taasen näyttää seuraavalta:

Joulukuu
Palkka1640
Asuminen-200
Ruoka+auto-470
ASP-tili
Rahastot-100
Laskut-190
Lahjat-110
Jää570
Säästämisaste40.85%
Asumiskuluissa 50e extraa, ruokakuluissa joulun kunniaksi extraa, laskuissa extraa syksyn jäljiltä (tämän jälkeen kaikki syksyn yllärimenot kuitattu!) ja loppuihin lahjoihin budjetoitu tuo 110e. Puskuriin jää siis 570e, joka toteutuessaan saattaa vuoden puskuritavoitteen maaliin! 

Pitänee tehdä tässä vielä laajempi katsaus vuoden tavoitteista, niiden toteutumisesta ja viimeisen kvartaalin saavutuksista. Nyt on kuitenkin hyvä fiilis - tämä vuosi aloitti uuden luvun elämässä ja tätä tietä on hyvä jatkaa!

keskiviikko 12. joulukuuta 2018

Kuinka paljon menee rahaa joululahjoihin?

Tämän hetken polttava puheenaihe on joululahjat ja niihin kuluva raha. Tässä oma tämän vuoden budjetti:

  • oma perhe 30e (sovittiin perheen kanssa että jokainen ostaa vain yhden, ~30e arvoisen lahjan ja jokainen siis myös saa vain yhden lahjan)
  • miehen lapsi 40e
  • miehen vanhemmat 60e

Miehen kanssa ei osteta toisillemme joululahjoja. Fiilistellään hyvää ruokaa ja hyvää seuraa ja joulun jälkeen käydään yhdessä ulkona syömässä. Tämä sopii paremmin meille kuin päätön joulustressi lahjoista. Tosin miehen syntymäpäivät ovat aivan joulun alla ja hänen syntymäpäivälahjaan olen budjetoinut 135e. Menkööt se nyt myös joulun lahjabudjettiin kun ajankohta osuu niin yksiin.

Kokonaisuudessaan tänä vuonna menee siis joululahjoihin 130e ja kaikkiin lahjoihin yhteensä 265e. Aikaisempina jouluina olen hankkinut vanhemmille jotakin hieman kalliimpaa ja budjetti siihen on ollut n. 150e. Pidän kuitenkin hyvänä ratkaisuna tätä uutta lahjapolitiikkaa, koska miellän itse joulun enemmän lasten juhlaksi. He saakoot lahjoja, minulle riittää yhdessä juhliminen ja syöminen :)

Ei siis näy täällä osoitteessa tonnin luureja tai tietokoneita, eikä niitä kyllä osata kaivatakaan. Minusta joulun idea on niin paljon muuta kuin kulutusjuhla ja kalliit lahjat. Ihana kokoontua isolla porukalla edes kerran vuodessa viettämään yhteistä aikaa!

lauantai 8. joulukuuta 2018

Lunastin rahastoja

... niitä isokuluisia OP:n ikivanhoja rahastoja, jotka ovat junnanneet jo vuosia suht saman arvoisina. Kolmen rahaston yhteisarvo näytti olevan tänään 1942€, ja arvion mukaan tuo summa näkyy ASP-tilillä 11.12. 

Ja huom! Kyse ei ole siitä että minua pelottaisi tämä pieni turbulenssi kursseissa. Ehei, olen innoissani että saan ostettua Nordnetin ja Seligsonin kautta alennusmyynnistä rahasto-osuuksia! Kyse on siitä että olen miettinyt jo jonkin aikaa miten hyödyntäisin nuo rahastot joiden kulut syövät tuotot ja koska asuntoasiat saattavat tulla ajankohtaisiksi ensi vuonna, päätin tankata asuntosäästötiliä tuolla summalla. Näin ollen vuoden loppuun mennessä ASPissa on kuin onkin 15 000€.

Nyt on jotenkin huojentunut olo, sain viimein nuo rahat hyötykäyttöön. Ja plussallekin jäin, sillä oman pääoman määrä noissa oli 1500e ja tuottoa siis 492e. Tämä kaikki noin 18 vuoden aikana :D

keskiviikko 28. marraskuuta 2018

Veronpalautukset

11.12. tilille napsahtaa palautuksia 923€!!! Miksi sitä on aina niin innoissaan rahasta joka kuuluu minulle ja jota vain olen lainannut valtiolle? :D En tiedä, mutta siisti fiilis kun tulee kerralla vähän isompi potti.

Ja mihinkä tuo raha sitten on tarkoitettu? No puskuriinpa tietenkin. Tai tarkemmin ottaen 900€ menee puskuriin ja 23€ menee laskutilille. Eli oikeastaan olen todella innoissani rahasta, joka vain kulkee nopeasti käyttötilini kautta jemmaan. Vanha minä olisi jo etsinyt valmiiksi ostoskorillisen rompetta jota ostaa koko rahalla. Pitkälle ollaan vuoden aikana tultu.

Jos luoja vain suo, tuolloin on puskurissa 2 230€ kasassa ja enää 570€ matkaa vuoden tavoitteeseen. Sormet ristiin ettei tässä vajaassa kahdessa viikossa tule mitään ylläreitä!

sunnuntai 25. marraskuuta 2018

Marraskuun palkkapäivä

... oli ja meni, ja ihan hyvin onnistuin sen parin huonon kuukauden jäljiltä budjetoimaan:

Palkka1640
Asuminen-150
Ruoka+auto-370
ASP-tili
Rahastot-100
Laskut-220
Lahjat-150
Jää (puskuri)650
Säästämisaste45.73%

Puskuriin ei siis aivan palautunut sitä 700 euroa jota uumoilin, mutta 650e on close enough. Nettopalkka on pari kymppiä vähemmän kuin tähän asti, sillä liityin liittoon ja ne maksut syövät automaattisesti muutaman kympin joka kuukausi. Uskon kuitenkin että tuo liittyminen oli ihan fiksua ja sen olisi voinut tehdä paljon aikaisemminkin...

Puskurissa on nyt siis 1330e ja matkaa tavoitteeseen on 1470e. Tavoite edelleen kirkkaana mielessä ja syvä usko onnistumiseen!

Tässä on ehkä ensi vuonna tulossa isohkoja muutoksia asumiseen, joten alkuvuonna tulee ottaa todellinen kiri puskurin keräämisessä. En osaa arvioida millä aikataululla muutokset tulisivat, ehkä jo ennen kesää tai sitten venyy loppuvuoteen, mutta yhtä kaikki jotain muutosta tulee jollain aikataululla. Nyt on ainakin ihan konkreettinen tarve saada puskuri niin isoksi kuin mahdollista!

Ps. En ostanut kerrassaan yhtään mitään black weekinä. Paitsi ruokaostokset. Cheers!

maanantai 5. marraskuuta 2018

Vitutus ja ostovimma

Nyt kun syksyä on rämmitty kaulaa myöten savessa (tai siltä se on ainakin tuntunut, vaikkei tilanne nyt oikeasti ole niin dramaattinen kuin annan ymmärtää...) niin on pakko tulla avaamaan yleisiä fiiliksiä tästä tilanteesta. On nimittäin jännä että kun rahaa menee pakollisiin menoihin suuria summia, siltä alkaa yhtäkkiä yleinen ostovimma puskemaan pintaan. Entinen tuhlari venyttelee ja alkaa valmistautua mielettömään kulutusjuhlaan, vaikka kurkkua kuristaa jo valmiiksi niiden pakollisten juttujen takia.

Olisi kiva käydä pitkästä aikaa kasvohoidossa ja hierojalla, ostaa uusia vaatteita, yllättää kumppani lomamatkalla, hankkia osarilla läppäri ja puhelin... Lista on loputon ja nämä ovat siis asioita joita olen ihan oikeasti pyöritellyt päässäni. Että onko se sitten niin väliä jos on joku osamaksu kuukausittain maksettavana ja panostaisi itseensä oikein kunnolla näin pimeän syksyn kunniaksi? Paikkaisi vähän tätä pahaa fiilistä hankimalla jotain, mitä on aina havitellut?

Jotenkin jännä, miten tätä fiilistä ei tule silloin kun kaikki rullaa Excelin suunnitelman mukaan ja säästöön kilahtaa hyviä summia rahaa. Silloin tekee mieli kiristää vielä vähän lisää, jotta saa kaikki mahdolliset eurot säästöön. Ei tule mieleenkään hankkia osarilla yhtään mitään ja kasvohoitokin tuntuu kaukaiselta ajatukselta. Selkäranka on kerrassaan raudanluja ja taipumaton.

Niin ei ole viime aikoina ollut...

Tässä on koeteltu niin mieltä kuin lompakkoakin. Ehkä vähän oltu löysin rantein, mutta onneksi ei ole kuitenkaan tullut mitään suuria hairahduksia. Nyt selkäranka tuntuu olevan taas jokseenkin entisellään ja sitä se vaatiikin, että loppuvuoden tavoitteet täyttyisivät.

torstai 1. marraskuuta 2018

Paska syksy osa X

Täällä taas.

On hieman ahdistanut viime viikkoina. Puskuritili on kokenut kovan kolauksen ja ensi palkkaan asti on ihan rehellisesti todella tiukkaa. Koko kuukausi on ollut tiukka.

Puskuritilillä on 680e, mikä tarkoittaa että olen joutunut imuroimaan sieltä 700e (!!!) pakollisiin ja  yllättäviin menoihin. Toisaalta haluaisin avata niitä menoja, mutta koska ne ovat jokseenkin henkilökohtaisia ja toisaalta myös epäolennaisia blogin teeman suhteen niin jätän syyt nyt analysoimatta. Välttämättömiä ne ovat olleet, joten itsensä ruoskiminen on turhaa.

Koska suunnitelmat tuntuvat nyt menevän ihan totaalisen päin persettä, on loppuvuoden ainoa teema parsia puskuria ennalleen ja panostaa kaikki mahdollinen nyt siihen. Ainakin olen saanut hyvän opetuksen koko puskurin olemassaolon tärkeydestä.

Tilanne on nyt seuraava: käteisenä on rapiat 17e ja tilillä on 42,74e. Näillä rahoilla pitää selvitä hengissä 11.11. asti, eli puolitoista viikkoa. Päiväbudjetti on tällöin vajaat 6 euroa/päivä, eli ihan ok. Pakkasessa on lihaa ja marjoja ja kuivakaapissakin jotain. Uskoisin, ettei tämä ole mahdoton tehtävä.

Muutoin tilanne on seuraava:
ASP-tili on pysynyt ennallaan, eli potti on 13 000e.
Rahastot elävät aivan omaa elämäänsä, mutta niihin meni se perus satku lokakuussakin.
Puskuri 680e.

Vuoden tavoitteista sen verran, että ASP-tavoite saa nyt jäädä ja kaikki liikenevä todellakin menee puskuriin. Ikuisena optimistina haaveilen puskurin lihoavan seuraavasti: ensi palkasta (15.11.) paikkaan puuttuvat 700e, 11.12. tulevat veronpalautukset ja niistä saan siirrettyä puskuriin 900e ja 15.12. tulee joulukuun palkka, josta siirrän puskuriin 520e. Tämä tarkoittaisi että vuoden lopulla puskurissa olisi 2800e!

Tuo puskuri pelastaisi kyllä muutoin onnettoman hirveän syksyn, joten ei muuta kuin leuka rintaan ja tuulta päin. Eiköhän tämä kirjoitusinto tästä nyt ota elpyäkseen kun jaksoin viimein avata tilannetta tännekin.

maanantai 1. lokakuuta 2018

50 euron viikkohaaste I

Viikko takana ja rahaa tilillä 88,27e + kolikoina 6,85 = 95,12e. Viime viikon kulutus:

24.9. ruokakauppa -27,58e
25.9. auton tankkaus -10e
26.9. no spend
27.9. ruokakauppa -23,49e
28.9. ruokakauppa -1,99e, pizza -8,50e
29.9. no spend
30.9. no spend

Nämä yhteensä 71,56e, eli viidenkympin viikko ei todellakaan onnistunut... Eikä tämäkään viikko sen paremmalta näytä, sillä tiedossa on ainakin pari extra-ajoa, eli tiedossa auton tankkausta. Pitää vaan silti yrittää puristaa muut kulut minimiin ja jotenkin selvitä tällä lopulla rahalla pari viikkoa. Ei se mahdotonta ole, mutta ei tässä kauheasti auta hurvitellakaan.

Nyt muuten alkaa lokakuun kunniaksi taas no spend- seuranta ja tavoitteena on 15 päivää, jolloin rahaa ei kulu!

maanantai 24. syyskuuta 2018

Q3 - katsaus!

Mitenkä meni vuoden kolmas kvartaali? Oma kutina on että heikommin kuin aiemmat kaksi, mutta tehdäänpä katsaus...

  • varallisuuden kasvu viime kvartaalista:
    • ASP +1500e (saldo nyt 13 000e)
    • Rahastot +300e (olen päätynyt siihen että lasken tässä sen rahan jonka olen konkreettisesti laittanut rahastoihin, eli kyseessä ei ole rahastojen todellinen arvonnousu)
    • Puskuri +230e (saldo nyt 1380e)
Kasvu yhteensä kolmessa kuukaudessa siis 2030e, eli kuukautta kohden 676,6 euroa. Kehno suoritus verrattuna aiempiin, mutta näillä mennään.

  • varallisuuden kasvu vuoden alusta:
    • ASP +5500e
    • Rahastot +815e
    • Puskuri +1380e
Kasvu yhteensä vuoden alusta 7695e, eli kuukautta kohden 855 euroa.

Nettotulot (palkka, lomarahat, lahjat) vuoden alusta 15 659e, eli säästöprosentti tuosta summasta 49,1% ja pelkästä palkkatulosta (14 687e) säästöön on mennyt 52,4%.

Tavoitteiden eteneminen:
  • ASP 5500e/7500e = tavoitteesta 73% kasassa
  • Rahastot 815e/1200e = tavoitteesta 68% kasassa
  • Puskuri 1380e/2000e = tavoitteesta 69% kasassa
  • Säästöaste pelkästä palkkatulosta yli 50% - check
  • Viivan alla plussaa - check
    • Varat:
      • Nordnetin salkun arvo 427e
      • Seligsonin salkun arvo 5959,62e
      • OP:n salkun arvo 2086,07e
      • ASP-tili 13 000,19e
      • Bank Norwegian 1380e
      • Käyttötili, laskutili, lomatili yht. 406,95e
= Yhteensä 23 259,83e
    • Velat:
      • Opintolaina -22 642,17e
= Yhteensä -22 642,17e

KOKONAISVARALLISUUS ON SIIS EKAA KERTAA PLUSSALLA!!! Huimat 617,66e, mutta kuitenkin! Siistii!

torstai 20. syyskuuta 2018

189,83e

Otsikossa komeilee nyt sitten se raha joka on käytettävissä ensi palkkaan asti. Tuosta menee auton tankkiin tänään 10e, eli käytettävää rahaa on todellisuudessa 179,83e.

Mihin se kaikki on sitten kadonnut?

No, täytin kuivakaapit, ostin ison satsin lihoja, kävin Ruohonjuuressa, tankkasin, kävin hierojalla, labrassa, lääkärissä... Mitähän vielä? Oliskohan syytä taas kerätä kaikki menot ylös niin tietäisi ehkä itsekin mihin se raha on valunut. Enivei, kaikki ostokset ovat kyllä tulleet tarpeen, eli ei mitään impulsiivisuuden puuskissa hankittua turhuutta sentään.

Palkkapäivään on tämän viikon jälkeen kolme viikkoa. Ajattelin selvitä nuo kolme viikkoa budjetilla 50e/viikko, joten tähän loppuviikkoon jää käytettäväksi tankkaamisen lisäksi 30e, jolla ostan pakastimeen hitokseen marjoja. Muutoin kaikkea pitäisi olla nyt ihan hyvinkin, joten paniikki on tarpeetonta.

Kyllä sitä rahaa vaan tuntuu nyt kuluvan. Taidan seuraavana projektina tehdä taas no spend- haasteen..

tiistai 18. syyskuuta 2018

Puskuri ja sen kasvattaminen

Vuoden alussa saldo oli 0e ja nyt potti on kasvanut 1380 euroon. Olen varsin tyytyväinen, sillä tämän vuoden fokus ei ole ollut puskurin keräämisessä vaan se on kerääntynyt ikään kuin tässä kaiken muun sivussa. Olen äärimmäisen tyytyväinen jos (ja kun) saldo on vuoden lopussa 2000e. Siitä on hyvä lähteä kohti ensi vuotta ja uusia tavoitteita.

Olen ajatellut että haluan saavuttaa seuraavana etappina sen 10 000 euron vararahaston. Se on ehkä jokseenkin ylimitoitettu vararahasto yhdelle lapsettomalle, mutta kun elämästä ei koskaan tiedä mihin se heittelee ja kun tarpeeksi kovaa kriisiä pukkaa niin kymppitonni on vasta alkusoittoa rahanmenolle. Joten se olkoot seuraava iso tavoite vaurastumisen polulla. Ensimmäinen suuri tavoite on saada ASP-tilille se 15k, jonka jälkeen jätän sen projektin sivuun ja keskityn puskuriin, opintolainaan ja sijoittamiseen.

Viimeisimmästä suuresta rahanmenosta ja siihen liittyvästä pettymyksestä on nyt toivuttu ja loppuvuoden säästösuunnitelma Excelissä. Seuraavaksi voisi väsätä koosteen kolmannesta vuosineljänneksestä!

tiistai 11. syyskuuta 2018

600 euron terveysmeno

Ahdistaa ja harmittaa ja tuntuu että homma nyt sitten todellakin leviää käsiin. Terveysmurheet eivät ota väistyäkseen ja nyt maksamista odottaa noin 600 euron lasku (!!!). Maksan siitä 485e seuraavasta palkasta ja loput sitten lokakuun palkasta.

Miten tämä sitten vaikuttaa kahden seuraavan kuukauden budjettiin? No, aika massiivisesti. Tässäpä syyskuun palkka:


Palkka1665
Asuminen-150
Ruoka+auto-478
Terveys-485
Rahastot-100
Laskut-20
Muut pakolliset-202

Jää230
Säästämisaste19.82%

Ruoka- ja automenoihin sisältyy satasen verran extraa viikonloppureissun vuoksi ja nuo muut pakolliset sisältävät mm. hierojan ja hammaslääkärin. Että se mitä tuosta jää, vaivaiset 230e, menee puskuriin. Jos tämä budjetti toteutuu niin puskurissa olisi sitten 1380e. Lokakuussa olisi tarkoitus saada 1500e täyteen ja veronpalautuksista saada se 2000e täyteen. ASP-tili ei lihoa nyt lainkaan ja sen kohdalla on 2000e matkaa vuoden tavoitteeseen, johon uskon kyllä pääseväni (jos uutta katastrofia ei pukkaa päälle).

Jokseenkin paljon tämä syö nyt naista, vaikka tärkeintähän on olla ylijäämäinen ja sitä tässäkin kuussa ollaan. Tähän asti homma on kuitenkin edennyt kuin itsestään ja joka kuukausi olen saanut hurjia summia säästöön, nyt tökkii ekan kerran ja oikein kunnolla.

Synkkä Syyskuu.

perjantai 31. elokuuta 2018

Leviääkö pakka..?

...toivottavasti ei, mutta kyllä tässä nyt on jo saanut rukata budjetteja ihan kunnolla.

Ensi kuulle on tiedossa vähän yllärinä kaksi lääkärikäyntiä, niihin liittyvät verikokeet ja lisäksi hieroja. Toistaiseksi homman pitäisi pysyä paketissa, mutta kyllä tässä nyt on vähän veitsenterällä tanssimista koko homma.

(seuraavaksi seuraa paatosta aiheesta hyvinvointi)

Olen ehkä hieman laiminlyönyt omaa hyvinvointiani tänä vuonna. Olen lykännyt pakollisia juttuja aina vain eteenpäin, jotta säästöprosentti pysyy tarpeeksi hyvänä. Olen sivuuttanut joitain oireita olankohautuksella ja keskittynyt vain rahaan ja sen säästämisen maksimointiin. Ei hyvä, ei ollenkaan hyvä. Nyt näyttää olevan takaisinmaksun aika.

Mistään vakavasta ei ole kyse, mutta tässä on nyt tiedossa ferritiiniarvojen mittaaminen, D-vitamiinitasojen mittaaminen ja laaja verenkuva sekä kehon palautumisen avittamista ammattilaisella. Keho ja mieli käyvät jatkuvasti ylikierroksilla ja suoliston oireilu on ollut todennäköisesti vain kirsikka kakun päällä. Onneksi se puoli on jo paljon paremmassa kuosissa kuin pari-kolme viikkoa takaperin, mutta nyt optimoidaan kroppa ja mieli kaikin tavoin.

Seuraava palkka tulee tasan kahden viikon päästä ja tilillä on just nyt rapiat 120e. Se riittää, kunhan mitään akuuttia menoa ei ilmaannu.

Tällä hetkellä ajatukset ovat enemmän oman hyvinvoinnin edistämisessä kuin säästöprosentissa. Toki tavoitteet ovat kirkkaana mielessä, mutta mitään en enää tee oman hyvinvointini kustannuksella.

tiistai 21. elokuuta 2018

Päivän tunnustus ja tilanne just nyt

Ihan ensiksi totean: satsaus omaan hyvinvointiin on tuottanut hedelmää JO VIIKOSSA ja olo on parempi kuin aikoihin!!

Ja heti perään tunnustus viime viikolta:

Keskiviikkona tuli palkka: kävin ruokakaupassa (isot ostokset mutta ei lihoja)
Torstaina kävin ruokakaupassa. (lihakaupasta grillipihvi + luomumunat)
Lauantaina kävin ruokakaupassa. (vihannestäydennys)
Sunnuntaina ostin ruokaa. (lihat suoraan tilalta)

Mitä helkkaria nyt taas, koko loppuviikko on ollut yhtä ruuan ostamista...

Tilillä on nyt rahaa 353,77 euroa, joista pitää maksaa vielä passikuvat + hakemus = yht. 59e. Eli tilillä on käyttörahaa 294,77e. Pakastimessa on jotain 3,5kg lihaa, lisäksi marjoja ja hedelmiä yllin kyllin. Lisäravinnekaapissa on just nyt kaikkea, mutta ostan varmaan tarjouksella viherjauhetta lisää ensi viikolla (norm. 20e/purkki, tarjouksessa 14e/purkki). Palkkapäivään on 3 viikkoa ja 3 päivää, eli hyvin tässä pärjätään. Menoja on ollut parin viikon aikana enemmän kuin moneen hetkeen, mutta kaikki niistä ovat lisänneet paljon yleistä hyvinvointia, mikä on kyllä ihan mahtavaa!

Jotenkin hyvä fiilis tulevasta syksystä. Energiat katossa ja paljon suunnitelmia.

perjantai 17. elokuuta 2018

Loppuvuonna shoppailen

Niin se vaan on, ettei kukaan voi olla kukkaronnyörit kireällä ihan koko aikaa, ei edes Tuhlari!

Olen tänä vuonna ostanut ihan äärimmäisen vähän vaatteita. Tyyliin yhdet tennarit, hupparin ja paidan. Entinen vaateshoppailija on siis saatu ihan kunnolla kuriin! Nyt kun loppuvuosi lähenee, huomaan että osa vaatteista vaatisi ihan oikeaa päivitystä. Ostoslistalla olisi uudet laadukkaat farkut, alusvaatteita sekä lämmin neule. Lisäksi tarvitsen pientä puskuria tietokonetta varten, jota en ole siis vielä hankkimassa mutta jonka ehkä joudun ensi vuoden alussa hankkimaan.

Olen päättänyt, että jos ja kun säästötavoitteeni ylittyy, voin käyttää ylijäävän rahan noihin hankintoihin. Tavoitteeksi asetin alkuvuonna että puskuria kerään 1500e ja ASP-tilillä on vuoden lopulla 15 000e. Sen verran korotan panoksia, että uusi puskuritavoite on 2000e. Eli kun nämä saldot ovat täynnä niin lopuilla rahoilla rai rai! No joo, lähinnä kelailin että ostan nuo edellämainitsemat vaateparret, pistän tietokonepuskuriin muutaman satasen ja loput jemmaan matkatilille, josta kustannetaan ensi vuoden reissuja. JOS siis tavoitteet täyttyvät ja jää jotain yli.

Jotenkin tosi kiva fiilistellä että loppuvuodesta voi ihan luvan kanssa päivittää vaatekaappia!

maanantai 13. elokuuta 2018

Tilinauha 08/18

Palkka tulee tilille keskiviikkona, tässäpä suunnitelma:

Elokuu
Palkka1665
Asuminen-150
Käyttöraha-520
ASP-tili-700
Rahastot-100
Laskut-20
Lahja-30
Kampaaja-85
Passi-60
Jää0
Säästämisaste49.25%

  • Käyttörahaa jätän tilille nyt normaalia enemmän sillä tässä kuussa on tulossa pari pakollista kosmetiikkahankintaa, vitamiinien täydennystä, kissan ruokakaapin täydennys, yksi retkeilytarvikehankinta ja kenties hiukan isompi kauppalasku.
  • ASP-tilin saldo on palkkapäivän jälkeen 13 000e! Tasatonnit on aina kivoja.
  • Extraa tässä kuussa on yksi synttärilahja, kampaajakäynti ja passin uusiminen.
  • Puskuriin puhdas nolla - tämän kartuttaminen on nyt pahuksen hidasta mutta painotan sitä loppuvuoteen kun tulee veronpalautukset. Positiivista on kuitenkin se, ettei puskuriin ole tarvinnut kajota lainkaan vaan se kasvaa koko ajan, hitaasti mutta varmasti.

Äh, tuntuu että tässä kuussa raha valuu vaan sormien välistä pakollisiin hankintoihin, vaikka säästöön kylläkin jää melkein puolet kuitenkin. Mutta ei mahda mitään. Pitää kuitenkin olla tyytyväinen että aika monesta ylimääräisestä kuluerästä huolimatta varallisuus kasvaa useammalla satasella tässäkin kuussa. Ylijäämäisyys on tärkeintä. 

torstai 9. elokuuta 2018

Terveyttä ostamassa

Okei, nyt uppoudutaan taas hiukan ohi aiheen mutta antaa mennä.

Terveys on sellainen asia, josta olen valmis maksamaan. Minulla ei ole varsinaisesti mitään sairauksia, mutta haastetta elämään luo ärtyneen suolen oireyhtymä eli IBS. Ja voi pojat kun tällä hetkellä on epätoivoinen olo sen suhteen!

Ongelmana on siis päivittäinen vatsan turpoaminen ja kipuilu. Tämä tuntuu menevän sykleissä - välillä on viikon verran hyvä olo eikä mitään merkitystä mitä syön ja toisinaan taas on huono viikko, vaikka kuinka miettisin joka suupalan. Tämä vaiva on huonoina hetkinä ihan jatkuvasti läsnä elämässä ja omalla tavallaan se on tosi kiusallinen. Pukeudun liian usein löysiin paitoihin ihan vaan siksi, ettei kukaan näe töissä turvonnutta mahaani ja erehdy luulemaan että olisin raskaana. Ja tietenkin kipu on uuvuttavaa, vaikkei se mitään infernaalista olekaan.

No, miten tämä vuodatus liittyy blogin aiheeseen - siten että minä olen mennyt tuhlaamaan. Olen ottanut lomatililtä 125e, jolla olen hankkinut itselleni blenderin ja smoothieaineksia. Vanha blenderi on hajonnut jo jokin aika sitten ja nyt pistin tilaukseen uuden, joka maksoi 40e. Blenderi tekee smoothien suoraan take away -pulloon ja ostin noita pulloja vielä pari lisää hintaan 15e. Nyt vaihtopulloja on siis yhteensä neljä, joten ei tarvitse koko ajan olla pesemässä niitä. Smoothieainekset tilasin Foodinilta: kasviproteiinijauhe, viherjauhe, psyllium -kuitulisä, MSM ja sitruuna-inkiväärimehu. Rahaa meni 70e. Glunk.

MUTTA, nyt seuraa selitykset.

Aloin muistella, että pari vuotta sitten vatsa oli hyvänä paljon useammin ja silloin päivittäiseen aamurutiiniin kuului smoothie: hedelmiä, marjoja, kauramaitoa, proteiinijauhetta, kuitua ja MSM:ää. Nyt vähän upgreidasin smoothieohjetta viherjauheella, jota moni on kehunut. Tämä nyt oli kertarysäyksellä hiukan kallis paukku, mutta toivon sydämen (ja vatsan) pohjasta että olo paranee kun palaan tähän vanhaan rutiiniin. Nuo jauheet on kalliita, mutta jos vatsa alkaa skulaamaan paremmin niin en kadu hetkeäkään tuhlattuja eurojani. Kasviproteiini on kyllä pahuksen tyyristä, mutta kun tarpeeksi kauan kärsii niin on valmis kokeilemaan vaikka mitä ja vaikka millä hinnalla.

Tämä on nyt äkkiseltään ainoa kikka jota keksin kokeilla olon paranemiseksi. Ruokavalio on jo valmiiksi maidoton ja lähes gluteeniton, vältän lisäaineita, suosin luomua ja juon todella paljon vettä. Antakaa joku mulle uusi suolisto, pliis...

Eli siis lomatilillä on nyt jäljellä 250e ja sinne pitää saada lokakuuhun mennessä 500e. Ei tule olemaan ongelma. Mutta tällainen pieni synninpäästö, kyllä minäkin osaan vielä rahaa kuluttaa. Tämä smoothieharrastus tulee nostamaan kuukausittaista ruokalaskuakin jonkun verran, mutta rehellisesti sanottuna se on ihan se ja sama. Nyt aijon panostaa hyvään oloon ihan ajatuksella ja toivon että se kantaisi hedelmää.

tiistai 7. elokuuta 2018

Herkuttelu on kallista

Urheilen paljon lähes päivittäin ja tätä kalorinkulutusta tasapainotan viikonlopun herkkupäivillä. Nyt kun omat kulutustottumukset ovat taas olleet isommin suurennuslasin alla, olen havainnut tuhlaavani herkkuihin ihan älyttömästi rahaa. Ongelma ei siis niinkään ole herkuista saadut kalorit vaan enemmänkin niihin uppoava raha...

Otetaas esimerkkiviikonloppu:
- suklaalevy 2,35e
- karkkipussi 2,35e
- mäkkäri 7,85e
- donitsi 1,2e
- siideri 2,5e

Tämmösellä perus mättöviikonlopulla on hintaa 16,25e. Mun mielestä se on aika paljon? Kuukaudessa yli 60e.

Tämä laskelma sai minua miettimään vaihtoehtoja herkuttelulle. Pitääkö sitä vetää aina niin hitosti?! Mitä jos ostaisi joko karkkipussin tai suklaalevyn, ei kumpaakin? Mäkkärin sijaan tekisi jotain hyvää ruokaa, mistä kenties jäisi seuraavallekin päivälle syötävää? Vai onko tämä nyt vaan turhaa nillittämistä?

Toisaalta kun vetää kunnon överit viikonloppuna niin ei tee arkena mieli lainkaan herkkuja. Ehkä on silti vähän tyhmää vetää niin paljon makeaa että iskee huono olo. Tällä hetkellä viikonloput ovat mättöviikonloppuja, mutta voisiko ajatusta hiukan kääntää ja tehdä viikonlopuista hyvän ruuan hifistelyhetkiä? Kokeilisi aina jotain uutta ja spessua mitä ei ehkä arkena raski ostaa... Se voisi olla ensi viikonlopun suunnitelma.

Kuinka paljon te herkuttelette viikossa, ootteko ikinä laskeneet? Totuus voi yllättää. :D

tiistai 31. heinäkuuta 2018

Heinäkuu ja No spend -haaste!

Asetin itselleni tavoitteeksi että heinäkuussa no spend- päiviä on tultava vähintään kymmenen, sillä älytön ruokakaupassa ramppaaminen saa nyt riittää. Tässä kuukauden kulutus:

1.7. no spend
2.7. no spend
3.7. ravintola 33,60e
4.7. ruokakauppa 2,94e
5.7. no spend
6.7. ruokakauppa 28,83e ja 9,68e, mäkkäri 4,60e
7.7. no spend
8.7. snägäri 6,80e
9.7. no spend
10.7. no spend
11.7. no spend
12.7. no spend
13.7. apteekki 46,39e, ruokakauppa 26,58e, pyörä 110,90e, asuminen 150e, puhelinlasku 14,90e
14.7. no spend
15.7. herkkuja 3,50e, lahja 65e
16.7. no spend
17.7. ruokakauppa 19,34e
18.7. ravintola 20,30e
19.7. no spend
20.7. ruokakauppa 23,70e
21.7. no spend
22.7. no spend
23.7. ruokakauppa 9,33e
24.7. no spend
25.7. no spend
26.7. no spend
27.7. retkiruokia 50e, ruokakauppa 18,76e
28.7. ruokakauppa 15,17e
29.7. no spend
30.7. no spend
31.7. no spend

Kuukauden kommentit:
  • No spend -päiviä huimat 19 kpl! 
  • Syön ulkona oikeasti ihan äärimmäisen harvoin. Heinäkuulle kuitenkin osui ravintolakäynti (3.7.) jonka tarjosin kaverille vastapalveluksena yhdestä jutusta, pari kertaa snägärillä (6.7. ja 8.7.) kovan urheilusuorituksen tasapainottajana ja vielä vuosipäiväravintolakin (18.7.). Yhteensä siis heinäkuussa ulkona syömiseen 65,30 euroa. 
  • Ylimääräisenä menona pyörähuolto, apteekki ja lahja, yhteensä 222,29e.
  • Tilasin retkiruokia syksyn vaellusta varten, 50e paloi niihin niin että heilahti...
  • Ruokakauppaan 157,83 euroa. Summa jokseenkin pieni, koska tyhjentelin pakkasta aika ahkeraan ja näin ollen esimerkiksi lihaa ei tullut ostettua kuin ehkä kerran.
  • Kuukauden kaikki menot 660,32e, jos osasin laskea.
Noin muuten voin todeta, että aika helppoa tämä lopulta oli kun otti todella tehtäväkseen olla kuluttamatta joka päivä rahaa. Ruokakauppareissuja piti hiukan enemmän suunnitella etukäteen, mutta muuten tämä haaste ei aiheuttanut päänvaivaa. Oli oikeastaan tosi kiva kun ei tarvinut joka päivä kuluttaa aikaa kassajonossa. Tästä haasteesta taitaa tulla uusi tapa!

keskiviikko 25. heinäkuuta 2018

Haluan olla paras ja se saa minut väsymään

Yksi päivä töissä havahduin siihen, että minulla on ihan valtava tarve olla työssäni virheetön. Toimin eräänlaisena esittelijänä ja organisaation seuraava porras hyväksyy tekemäni esittelyt tai pyytää tekemään korjauksia. Koska haluan olla paras ja virheetön, on minun ollut vaikea ottaa vastaan korjaustarpeet, sillä olen hiljaa mielessäni kokenut epäonnistuneeni esittelyssä jos siihen on jäänyt yhtään fiksattavaa.

Fakta on se, että työ on hyvin monimutkaista. Yhteistyötä tehdään monen muun organisaation kanssa, työ on hektistä ja vaihtelevaa ja tietojärjestelmät suhteellisen haastavia käyttää. On siis kymmeniä paikkoja tehdä virhe ennen kuin prosessi on esitelty seuraavalle portaalle ja niitä virheitä tekee ajoittain ihan jokainen.

Teen määräaikaista viransijaisuutta, josta otan kovasti paineita. Nyt meneillään on viides määräaikainen sopimus puolentoista vuoden sisällä, joten sopimusta on kyllä aina jatkettu ja yritetty vakuutella että eiköhän aina jotain hommaa löydy. Mutta mitä jos ei löydykään? Siksi pitää olla korvaamaton, virheetön ja täydellinen, jotta työnantaja ei voisi edes harkita minusta luopumista. Pitää olla niin hyvä, että on parempi kuin viraston vanhemmat virkamiehet. Jokainen esittely pitää olla viimeisen päälle tehty, jotta palautusprosentti olisi pyöreät nolla. Kaiken pitää mennä kerrasta oikein.

Virheettömyyteen pyrkiminen ei kai itsessään ole mikään huono asia, mutta käsi kädessä sen kanssa tulee kyvyttömyys käsitellä rationaalisesti palautetta jos jossain onkin sattunut fiba. Nämä korjaustarpeet ovat usein melko pieniä, tyyliin "voitko vielä tulostaa ilmoituksen tästä organisaatio X:lle", mutta joka kerta ne iskevät vyön alle. Ruoskin itseäni ja jään pohtimaan syitä mitkä johtivat mokaan, vaikkei sillä olisi mitään merkitystä. Elämä jatkuisi kun vaan neutraalisti tulostaisi ilmoituksen ja postittaisi eteenpäin eikä jäisi vatvomaan.

Koen siis melko suurta stressiä sen vuoksi, että olen itse pääni sisällä asettanut riman liian korkealle. Työkaverit jaksavat aina muistuttaa että kukaan ei voi olla täydellinen ja aina voi sattua virheitä ihan jokaiselle, eli paine täydellisyyteen ei tule ulkoapäin vaan ihan minusta itsestäni. Asia on alkanut vaivaamaan minua, sillä tämä ajatusmalli uuvuttaa minua. Olen yrittänyt löysätä vyötä ja olla vatvomatta jokaista korjausehdotusta ja palautunutta esittelyä, mutta haastavaa on. Mitään salamaratkaisua tähän tilanteeseen ei varmaankaan ole, mutta tuntuu ettei ole edes niitä oikeita työkaluja lähteä muuttamaan ajatusmaailmaa terveempään ja rakentavampaan suuntaan.

Painiiko kukaan samanlaisten ongelmien parissa? Miten asetetaan rima realistiselle tasolle ja kuinka voi oppia ottamaan vastaan korjaavaa palautetta? 

torstai 19. heinäkuuta 2018

Adlibriksen toivelista: 17x kiinnostava kirja

Koska olen nykyään tykästynyt lukemiseen niin valtavasti, haluan jakaa Adlibriksen toivelistani täälläkin, vaikka tämä teksti nyt vain korkeintaan sivuaa hiukan blogin aihepiiriä. Oma kiinnostukseni kohdistuu talouskirjoihin, itsensä kehittämiseen ja rikos/rangaistus/oikeus -akselille. Jos on jotain vinkkejä tahi kommentteja, antaa palaa!

1. Timothy Ferriss: 4 tunnin työviikko
2. Erik Larssen: Paras & Helvetinviikko & Vahva
3. Fumiko Chiba: Kakeibo
4. Åsne Seierstad: The Story of Anders Breivik and the Massacre in Norway
5. Janne Kivivuori ym: Kriminologia
6. Ilkka Karisto ym: Vankina Venäjällä
7. Jordan B. Peterson: 12 elämänohjetta
8. Jen Sincero: You Are A Badass & You Are A Badass At Making Money
9. Yuval Noah Harari: Sapiens & Homo Deus & 21 oppintuntia maailman tilasta
10. Mark Manson: Kuinka olla piittaamatta p*skaakaan
11. Sarah Knight: Viis veisaamisen elämänmullistava taika
12. Unna Lehtipuu: Timanttipesula

Nämä eivät siis ole missään paremmuusjärjestyksessä. Vaikka olen pyrkinyt käyttämään myös kirjaston palveluita, ostan silloin tällöin kirjoja omaksikin - etenkin sellaisia joita kuvittelen lukevani useammin kuin kerran. Voi kyllä olla että opintojen alkaessa jää hupilukeminen sivuosaan, mutta just nyt en tiedä kyllä mitään parempaa kuin vapaapäivänä omalla terdellä auringossa istuskelu ja lukeminen!

Luetteko te paljon? Vinkatkaa ihmeessä jotain hyviä kirjoja!

perjantai 13. heinäkuuta 2018

Hölmöilyä Nordnetissa

Huomaan olevani jokseenkin keltanokka tämän rahastosijoittamisen kanssa.

Alkuvuodesta kun aloitin rahastosäästämisen ja avasin Nordnetiin tilin, ajattelin että ainakaan Superrahastoihin en säästä koska ne ovat jotenkin liian hypetettyjä. Halusin poiketa massasta. Aloitin siis kuukausisäästämisen kahteen muuhun rahastoon, joissa toisessa juoksevat kulut 1,81% ja toisessa 1,60%. Tässä kesän mittaan aloin ihan tosissani kelailemaan että ehkäpä minun olisi todellakin syytä myös siirtyä niihin hypetettyihin Superrahastoihin noiden kulujen vuoksi. 

Ja niin päätyi Tuhlari myymään toisen, plussalla olevan rahaston ja ostamaan sillä rahalla Superrahasto Suomea ja Ruotsia. Kun tuo toinenkin rahaston pahanen nousee plussalle niin sekin menee lihoiksi ja tilalle tulee edellämainittuja. 

Ja samalla olo on vähän daiju, koska oma strategiani on ostaa ja pitää, ainakin seuraavat 30 vuotta. Ei ostaa ja myydä vuoden sisällä. Tosin ehkä kuitenkin hyvä herätä tilanteeseen nyt eikä viiden vuoden päästä kun nuo juoksevat kulut ovat syöneet tuottoa paljon kauemmin.

Mitä mieltä muuten olette - tällä hetkellä rahastoihin menee 100e/kk ja summa on hajautettu Seligsonin kahteen rahastoon ja Nordnetissa kahteen. Eli yhteensä siis neljään rahastoon 25e/kk. Onko hajautusta liikaa vai sopivasti? Pistäisittekö itse yhteen, kahteen, kolmeen vai neljään rahastoon tuon summan? Olen vähän kahden vaiheilla että pitäisikö hajautusta hiukan vähentää ja pistää vain kahteen tai kolmeen rahastoon noiden neljän sijasta.

tiistai 10. heinäkuuta 2018

Heinäkuun palkka ja operaatio päätökseen

Heinäkuun palkka napsahtaa perjantaina tilille ja sitä on tulossa taas perinteiset 1665,08 euroa. Budjetti näyttää tältä:

Heinäkuu
Palkka+1665
Asuminen-150
Ruoka+auto-375
Lomaraha-20
ASP-tili-800
Rahastot-100
Laskut-20
Lahja-70
Pyörähuolto-130
Jää0
Säästämisaste54.05%

Huomiot
  • ASP lihoaa taas kivasti
  • rahastoihin perinteinen satanen
  • lahja ja pyörähuolto imevät budjetista 200e
  • ylijäämäinen 20e siirtyy lomarahatilille, johon yritän tankata nyt kaikki ylimääräiset eurot
  • puskuriin ei mene tässä kuussa pennin pyörylää, ääk!
  • säästöaste yli 50% huolimatta lahjasta ja pyörähuollosta
Ruokaraha on tällä kertaa budjetoitu viikotasolla viidelle viikolle, sillä palkka ei tosiaan tule tasan neljän viikon välein vaan aina 15. päivä. Näin ollen viikkobudjetti ruokaan, bensaan ja muihin kuluihin on 75e.

Ja mitä tulee yhdeksän päivän operaatioon
No, rahaa on tilillä 3,43e. Tarvetta kaupassakäynnille ei enää ole ennen perjantaita, joten uskallan iloita etukäteen että helpostihan se lopulta meni. Täysi pakkanen ja kuivakaappi tietty oli ihan avainasemassa. Jonkun mielestä tämä ei ollut haaste alkuunkaan, mutta itse olen positiivisesti yllättynyt. Henkisesti tuntui jokseenkin pahalta huomata yhdeksän päivää ennen palkkaa että tilillä on vain jokunen kymppi. Nyt pystyin osoittamaan itselleni että oli varsin turha panikoida.

lauantai 7. heinäkuuta 2018

Yhdeksän päivän operaatio part. 2

Tilillä on rahaa 10,23e. Päiviä selvittävänä 6.

Tein eilen koko viikonlopun ja seuraavan viikon ruokaostokset ja käytiin perjantain kunniaksi mäkkärissäkin. Voi olla että hedelmiä ja vihanneksia pitää täydentää alkuviikosta, mutta ei välttämättä. Kaikkea muuta pitäisi olla kaapeissa.

Tosin heti kun palkka napsahtaa tilille perjantaina niin pitää käydä apteekissa ja ostamassa kasvovesi. Lisäksi olisi pyörähuoltoa ja lahjan hankintaa. Toivottavasti tuleva tili näkyisi maanantaina niin voisin lyödä budjetin lukkoon.

keskiviikko 4. heinäkuuta 2018

Yhdeksän päivän operaatio part. 1

Joku aika sitten Glendora&Raha -blogissa oli haaste, jossa ruokarahaa oli 50e ja selvittäviä päiviä 10. Inspiroiduin ajatuksesta (vähän pakollakin, heh), kun huomasin että omalla tilillä on just nyt 52,28e ja tämä päivä mukaanlukien sillä summalla on selvittävä yhdeksän päivää. Päiväbudjetti on näin ollen 5,8 euroa.

Jotenkin ärsyttää tämä tilanne. Tämä oli ennen aivan arkipäivää - pari viikkoa ennen seuraavaa tiliä piti jo alkaa miettimään selviytymiskeinoja seuraavaan palkkaan asti. Kesä on selvästikin tehnyt myös Tuhlarille tepposet ja kulutus on ollut normaalia suurempaa. Lomareissu söi rahaa ehkä ajateltuakin enemmän ja budjetti on ollut siitä lähtien aavistuksen sekaisin.

Kun tästä selvitään seuraavaan palkkapäivään niin pistetään budjetti taas toimimaan! Säästöihin ei ole tarvinnut onneksi kajota joten sen puolesta tilanne on hyvä.

maanantai 2. heinäkuuta 2018

"Älä yritä vähentää menoja vaan lisää tuloja"

Huoh.

Otsikossa on ehkä maailman ärsyttävin neuvo mikä pyörii naamakirjan talousryhmissä. Aina, AINA, kun joku kysyy neuvoja että mistä säästää tai mistä löytää sitä ja tätä edullisesti, joku tulee kertomaan miten typerää rahan pihtaamista on yrittää saada kaikki halvalla ja edullisesti ja parempi olisi vaan yrittää lisätä tuloja jos ei roposet riitä.

Kerronpa tässä nyt muutaman oman mielipiteeni asiaan.
  • todella monella ihmisellä on oikeasti tosi häiriintynyt kulutuskäyttäytyminen. Et sä tarvitse joka kuukausi uusia treenivaatteita tai kenkiä, puhelimen ei tarvii maksaa tonnia ja pienellä vaivannäöllä saat ruuastakin edullista kun rupeat tekemään sitä itse edes joskus ravintolan takeaway- safkan ostamisen sijaan. Sellainen elämä ei ole mitään mahdotonta pihistelyä, vaan paluuta tavallisen kulutuskäyttäytymisen pariin!
  • monet ihmiset ovat sellaisessa työssä, ettei lisätulojen hankinta ole ihan niin iisiä. Minä olen virastotyössä jossa ylityön tekeminen ei ole mahdollista (ainakaan siis sellaisen josta työnantaja maksaisi :D) enkä halua käyttää vähäistä vapaa-aikaani esimerkiksi verkostomarkkinoinnin parissa. Ok, tämähän on tosiaan itsestäni kiinni, mutta koen helpommaksi kuluttaa vähemmän kuin uhrata vapaa-aikaani lisäansioiden toivossa. 
Minun mielestäni jokaisen varallisuuden kasvattamisesta haaveilevan ihmisen olisi syytä käydä ensin läpi omat kulutustottumukset. Oma rahankäyttöni muuttui aivan päälaelleen sen jälkeen kun tein laskelmat ja budjetit, koska aiemmin rahaa kului aivan turhanpäiväisiin juttuihin. Nykyinen säästöaste on siis täysin sen ansiota että priorisoin oman palkkani uudelleen, eikä sen ansiota että olisin ryhtynyt tienaamaan lisätuloja. Jos kulutuskäyttäytyminen on holtintonta, se on holtitonta ihan kaikenlaisilla tulotasoilla. Lisäansioista ei ole yhtään mitään hyötyä jos suunnitelmallisuus ja selkäranka puuttuvat.

Tuo otsikon neuvo on siinä kohtaa paikallaan kun joku tosissaan miettii vaihtavansa terveellisen ruokavalion pelkkään nuudeliin voidakseen maksoimoida säästöasteensa. Ehkä sen kaltaisissa tilanteissa on paikallaan miettiä tulojen lisäämistä mielummin kuin menojen minimoimista, mutta mututuntumalla sanoisin että valtaosa ihmisistä hyötyisi kaikkein eniten tarkastelemalla omia kulutustottumuksia.

tiistai 26. kesäkuuta 2018

Onko minulla paheita?

Luin Salkunrakentajan artikkelin siitä paljonko paheet sabotoivat varallisuuden kerryttämistä ja aloin oikein pohdiskelemaan omia paheitani. Tai ylipäätään sitä, onko niitä edes. Artikkelissa on mainittu


  • Erikoiskahvit (Ostan ehkä kaksi kertaa vuodessa? Ylipäätään juon kahvia aika vähän - tyyliin pari kuppia päivässä. Tarvittaessa voin olla täysin ilmankin.)
  • Tupakka (Jossain vaiheessa poltin satunnaisesti humalassa pummiröökejä, enää en edes sitä vähää.)
  • Olut (Yök)
  • Viini (Vuodessa alkoholia kuluu ehkä yhden siiderikopan ja parin viinipullon verran. Ehkä vähemmänkin. Ei voida puhua paheesta tämänkään kohdalla.)
  • Työlounas ravintolassa (Noup, ei tule käytyä. Teen omat eväät.)
  • Television suoratoistopalvelu (Ei)
  • Television kanavapaketti (En maksa tällä hetkellä mistään vastaavasta lisäpalvelusta, kuten Bookbeat, Spotify, Netflix...)


Kovin vähäisiä tuntuvat siis paheeni olevan ainakin jos tarkastellaan sitä näiden perinteisten esimerkkien kautta. Aikaisemmassa elämässäni (eli aika jolloin en vielä tietoisesti kerryttänyt varallisuuttani) paheena oli hallitsematon nettishoppailu joka sabotoi talouttani hyvin merkittävästi, joten lopulta tässä on oltu ilman rahan käyttöön liittyviä paheita vasta tämän vuoden ajan. Sellainen orastava pahe tuntuisi nyt olevan se, että haluaisin ostaa koko ajan uusia kirjoja.

Onneksi on kirjasto, budjetti ja huomattavan vankaksi kasvanut selkäranka.

keskiviikko 20. kesäkuuta 2018

Q2 - toinen vuosineljännes takana!

Niin olisi puolet vuodesta takana ja toisen vuosineljänneskatsauksen aika. Näppituntuma on se, että hyvin on pyyhkinyt ja siitä on kiitollinen olo. Säästäminen ja sijoittaminen alkaa tuntua kivalta harrastukselta ja lukujen pyörittely on jotain hyvin euforiaa tuottavaa tekemistä. Puolen vuoden aikana olen välttynyt täysin suurilta ja yllättäviltä menoilta, joten alkuvuonna laadittu koko vuoden budjetti on pitänyt lähes täysin.

Ensin lukuja laskettuna viime neljännesvuosikatsauksesta tähän päivään (eli kolmen kuukauden varallisuuden kasvu):
ASP-tili +2200e (saldo 11 500e)
Rahastot +300e
Puskuri +700e (saldo 1150e)

= Varallisuuden kasvu viime kvartaalista 3200e, eli kuukautta kohden 1067e!


Sitten lukuja vuoden alusta:
ASP-tili +4000e
Rahastot +515e
Puskuri +1150e

= Varallisuuden kasvu vuoden alusta 5665e, eli kuukautta kohden 944e!

Nettotulot vuoden alusta 10 664e sisältäen palkan, lomarahat (572e) ja lahjan (400e), eli säästöprosentti tästä summasta huikeat 53%! Säästöprosentti pelkästä palkkatulosta (9692e) on 58%.

Mitähän lukuja vielä voisin keksiä? Jos tekee katsauksen siihen, mitä tavoitteita tammikuussa heiteltiin ilmaan tämän vuoden suhteen, homma etenee seuraavanlaisesti:
- ASP-tili 4000e / 7500e (eli kokonaissaldo olisi vuoden lopulla 15 000e, saldo nyt 11 500e) = 53% tavoitteesta kasassa 
- Puskurirahasto 1150e / 1500e = 77% tavoitteesta kasassa
- Rahastosijoittaminen 515e / 1200e = 43% tavoitteesta kasassa
- Ei osamaksuja DONE
- Säästöaste yli 50% DONE
- Viivan alla plussaa NOT DONE

Eli siis suunta on juurikin oikea ja tavoitteet täyttyy taatusti, kunhan työllisyystilanne pysyy hyvänä eikä mitään ylläreitä satu matkanvarrelle. Viivan alla ei ole ihan vielä plussaa, mutta ehkä sitten seuraavan kvartaalin aikana...

perjantai 15. kesäkuuta 2018

Kauan eläköön lomaraha...

Tänään koitti viimein se päivä kun palkan kaverina tilille tuli lomaraha! Sitä on odoteltu, pohdittu suuruutta, budjetoitu valmiiksi ja toivottu että vähintään budjetin verran tulisi. Tänään palkkanauhasta pystyin havaitsemaan että summa on 572e, eli oikeasti puolet siitä mitä olin ajatellut sen olevan. Aika kova pettymys, sillä olin ajatellut tekeväni kesän reissun (300e) ja syksyn reissun (500e) lomarahoilla, mutta eipä se nyt onnistu. Syksyn reissuun on revittävä 228e kuukausibudjeteista ja lisäksi olisi ollut kiva kartuttaa puskuria ja tehdä jotain kesävaatehankintoja. Aina ei kaikki mene niin kuin on ajatellut.

Tässä on peruspalkan budjetti taas kerran:



Kesäkuu
Palkka1665
Asuminen150
Ruoka350
Auto30
ASP-tili800
Rahastot100
Laskut65
Lahja50
Jää120
Säästämisaste61.26%

Tuntuu oikeasti vähän urpolta ulista tuota lomarahan vähyyttä, koska niin suuria summia tässä pystytään säästämään joka kuukausi ettei tuollainen lovi kuviteltuun budjettiin haittaa kokonaistilannetta mitenkään. Perfektionistia vaan ärsyttää kun kaikki ei mene just prikulleen niin kuin on ajatellut etukäteen. Pitäisi vaan henkisesti osata sietää paremmin muutoksia.

ASP-tili lihoi kohtuullisen suurella summalla ja laskuihin varattu summa on siksi normaalia (20e) suurempi koska opintolainan korot tuli maksuun. Läheisen lahja on budjetissa mukana, sillä alkuvuodesta ynnäilin kaikki mahdollisesti ostettavat lahjat ja niiden ajankohdat ja näin ne ei aiheuta mitään yhtäkkistä paniikkia. "Jää" meni puskuriin.

Lomarahat meni siis kokonaisuudessaan lomarahatilille, jota paikkaillaan tulevista palkoista sillä muutamalla satasella. 

On muuten hujahtanut jo puolet vuodesta ja sen kunniaksi pitänee seuraavaksi ynnäillä vähän tämän vuosipuolikkaan lukuja! 

lauantai 9. kesäkuuta 2018

Kuuden kuukauden oivalluksia

Mitä konkreettista muutosta olen havainnut tämän vuoden aikana itsessäni?

- En ole ostanut yhtäkään tennariparia ihan vain siksi että halvalla lähti ja just sen värisiä ei kaapissa vielä ollut
- En ole ostanut yhtään urheiluvaatteita koska kaappi tursuaa jo nyt
- Olen välillä klikkaillut itseni nettikauppaan, himotellut vaatteita ja klikannut itseni pois kaupasta
- Olen harventanut kampaajakäyntejä ja väli on nyt 3kk entisen 2kk sijaan
- Olen liikkunut vielä enemmän pyörällä aina kun mahdollista ja bensakulut näin ollen ovat pienentyneet hieman. Jos näen Pivosta että olen lorotellut bensaa tankkiin 30e edestä kuluneen kuukauden aikana, se on etenkin näin kesäaikaan ihan todella paljon minulle... Keskusta-asumisen hyvä puoli, ei todellakaan ole pakko autolla ajaa paikasta toiseen vaan kaikki on kävelyetäisyydellä
- Joka ikinen vaateostos on ollut tarkkaan harkittu ja päätetty etukäteen. Eli ei extempore shoppailuja, vaan valmiiksi mietittyjä (laadukkaita!) hankintoja
- Olen käynyt läpi tavaroitani ja vaatteitani ja myynyt/vienyt kierrätykseen/heittänyt roskikseen kaiken tarpeettoman tilanviejän
- Olen panostanut ja pitänyt huolta nykyisistä vaatteista ja kengistä säännöllisesti huoltamalla ne
- Olen lopettanut päättömän kosmetiikan hamstraamisen

Olen siis lopettanut aika monta huonoa tapaa liittyen kulutustottumuksiin ja se on kyllä kantanut niin paljon konkreettista hedelmää että tällä linjalla on todella helppo jatkaa! En missään nimessä vaihtaisi näitä säästettyjä ropoja mihinkään materiaan. Näiden juttujen lisäksi olen listannut Exceliin listaa sellaisista ihan oikeista isommista tarpeista, jotta osaan budjetoida ne mukaan kulutukseen sitten kun hankinta tulee ajankohtaiseksi. Samalla kyseinen lista vähän herättelee miettimään mitkä tosiaankin on niitä oikeita tarpeita.

Tämä koko alkuvuoden prosessi on herätellyt itseäni tähän tavarahelvettiin minkä keskellä elän. Tänne ei just niin todellakaan tarvita yhtäkään uutta sisustushärpäkettä, huonekalua tai henkkamaukan rättiä. En sano etteikö tämä koti voisi olla viihtyisämpi tai trendikkäämpikin, mutta varustelutaso on tällä hetkellä riittävä. Vaatekaapin sisältökin voisi olla houkuttelevampi, mutta kuten asunnonkin suhteen, vaatekaapin sisältö on yhtä kaikki riittävä.

Riittävä olkoot tämän kuluvan vuoden sana. Sisustetaan ja ollaan muodin aallonharjalla joskus myöhemmin sitten.

perjantai 1. kesäkuuta 2018

Kaksi viikkoa palkkapäivään

Katsaus kuluneeseen reiluun pariin viikkoon.

Ruokakauppa 70e; 12,95e; 22,47e; 3,08e; 4,34e; 6,50e = 119,34e
Ravintola 29,50e
Kirjakauppa 26,01e
Yhteensä 174,85e

Viikkobudjetissa siis ollaan hienosti. Tilillä on just nyt rahaa 319,75e ja siitä on budjetoitu 100e kampaajaan. Jäljelle jää siis 220e, jolla mennään ensi palkkaan asti kaiketi ihan helposti. Kun tuosta toivottavasti jää ylimääräistäkin niin taidan tehdä pienen shoppailureissun.

Lomarahojen suuruus selvinnee vasta 15. kesäkuuta, koska sitä aikaisemmin en pääse niitä tarkistamaan. Peukut pystyssä että niiden suuruus on sen verran kun olen laskeskellut.

Fiilis on katossa, pian alkaa ansaittu loma!

tiistai 29. toukokuuta 2018

Puoli-ilmaisen asumisen kääntöpuoli

Olen viime päivinä pyöritellyt päässäni meidän asumiskuvioita. Kertaus on opintojen äiti - olen siis muuttanut miehen omistamaan asuntoon ja maksan hänelle kuukausittain 150e, joka kattaa juoksevista kuluista puolet ja lisäksi vähän extraa. Tämä on miehen ehdotus asumiskulujen jakamisesta ja sopii siis kummallekin osapuolelle hyvin.

Tämän järjestelyn hyvät puolet:
1) saan asua käytännössä puoli-ilmaiseksi...
2) ...mistä syystä saan paljon rahaa säästöön
3) asuinalue on rauhallinen ja hyvä eikä minulla ole haluja muuttaa välttämättä sieltä pois
4) asunto on tarpeeksi suuri erilaisiin elämäntilanteisiin tarpeen vaatiessa
5) kuvio on selkeä: mies omistaa 100% asunnosta ja jos jotain mutkia tulisi matkaan, minä vain yksinkertaisesti muuttaisin pois ja kumpikin jatkaisi elämää tahoillaan (ok, toisaalta tuntuu tyhmältä miettiä mahdollista eroa, mutta koska se on teoriassa mahdollista niin listataan nyt tämäkin seikka)

Ja ne huonommat puolet:
1) minulla on edelleen kotiutumisprosessi kesken. Kaikki on toisen omaa, joten on ollut ajoittain vaikea tuntea oloaan kotoisaksi
2) en tee mitään päätöksiä asuntoa koskien
3) rajallinen mahdollisuus sisustaa ja tehdä asunnosta omannäköistä
4) toisaalta olisi halu jakaa isompia kulueriä, nyt kaikki kaatuu koko komeudessaan miehen niskaan (putkien uusiminen, ikkunoiden uusiminen jne)

Suurin juttu on varmaankin se, että on vaan selittämätön pieni ulkopuolisuuden tunne kun olen asunnossa. Se on hassua, koska oikeasti pidän todella paljon sijainnista ja asunnostakin, mutta se ei vaan tunnu omalta (koska se ei ole oma). En tiedä onko tämä vain joku naisten juttu mutta haaveilen siitä että pääsisi alusta alkaen sisustamaan yhdessä, jolloin kummallakin olisi asunnossa jotain omaa. Vaikka luulisi ettei sillä ole mitään merkitystä kenen ruokapöydän ääressä istutaan, mutta on sillä vähän merkitystä kuitenkin.

Tätä järjestelyä kannattaisi ehdottomasti jatkaa jos ajattelee vain rahan kannalta. En ole kuitenkaan parisuhteessa sen takia että saan asuttua edullisesti, joten kyllä sitä vaan haluaisi jakaa kulut ja omistaa yhdessä. Kummallakin olisi kotoisa olo ja lisäksi isommat kulut jakaantuisivat molemmille. Katselen Etuovesta haikaillen uudiskohteita ja fiilistelen kuinka kiva talo me saataisi kahdestaan hankittua. Mukavaa ettei ole mikään kiire (kummankaan mielestä) muuttaa mihinkään, mutta toivon että joku päivä niin tapahtuu.

keskiviikko 23. toukokuuta 2018

Kun motivaatio ja ispiraatio hatkat ottivat

Tämä kirjoitus menee jokseenkin ohi aiheen, mutta koska opiskelu ja raha kuitenkin liittyvät etäisesti toisiinsa niin päätän nyt kuitenkin julkaista tämän.

Olen ihan viime aikoina havahtunut siihen, että joku osa itsestäni on palaamassa. Olen intoutunut lukemaan ammatillista kirjallisuutta, itsensä kehittämiseen liittyviä juttuja, käsitellyt tunnelukkoja ja kerrassaan ahminut uutta tietoa pään täyteen. Mieli on täynnä uusia ideoita liittyen uraan, opintoihin, töihin, talouteen ja ihan koko elämään! Mietin, miten luovin kohti sellaista elämää, jonka koen miellyttäväksi ja tavoittelun arvoiseksi. En edes oikein vielä tiedä mitä kaikkea haluan elämässä kokea ja saavuttaa, niin olen pyrkinyt etsimään niitä vastauksia kysymyksiin aktiivisesti. Lähes kuollut sisäinen motivaatio on heräämässä ja se tuntuu äärettömän hyvältä.

Henkisesti raskaat opiskeluvuodet söivät minusta inspiraation oppia uutta. Jatkuva informaatiotulva, vaikkakin aiheesta jonka koen kiinnostavana, ajoi minut aika ahtaalle ja koen olleeni vahvasti epämukavuusalueella etenkin pari vikaa opiskeluvuotta. En vielä oikein osaa sanoa koko syytä siihen, miksi päätoiminen opiskelu lamaannutti minut ja rämmin tutkinnon läpi aika väkipakolla. Inspiraatio ja halu oppia jäivät jonnekkin kauas taakse kun nettosin keskinkertaisia numeroita kursseista, joita kohtaan en tuntenut kuin pyhää vitutusta. Opiskelu oli pakkopullaa, enkä itse oikein voinut määritellä etenemistahtia. Purkitin kursseja täydessä aivosumussa ja ainoana kantavana ajatuksena se, että joskus tämäkin paska loppuu. Ja loppuihan se, kun sain paperit alkuvuodesta kouraan. Helpotus.

Minun elämäni oli ja on jokseenkin normaalia monella mittarilla. Vuosiin ei sisältynyt mitään erityisiä vastoinkäymisiä tai mitään konkreettista syytä, miksei suksi luistanut. Jokainen luentopäivä tuntui tuomion lusimiselta ja vallitseva olotila oli jokseenkin se, ettei jaksaisi edes yrittää kiinnostua. Jonkinlaista masennusta - ehkäpä? Vapaa-aika maistui kyllä hyvältä, että ei koko elämä sentään ihan harmaata ollut. Mutta opintojen suhteen kunnianhimo muuttui epätoivoiseksi räpeltämiseksi.

Olen viime aikoina pyöritellyt tätä opiskelumörköä päässäni siksi, että syksyllä opinnot taas jatkuvat. On jotenkin ristiriitaista että haluan saada korkeakoulututkinnon valmiiksi, mutta samalla ahdistun kun ajattelen kokopäiväistä opintojen parissa puurtamista. Pidän opintojani kiinnostavana niin kauan kunnes jokin lamaannuttaa minut ja alan enemmänkin vihaamaan koko yliopistoa.

Ehkä seuraavat piirteet minussa edesauttavat ahdingon syntymistä:

- Olen introvertti, to-del-la introvertti. Opiskeluun liittyy niin paljon muutakin kuin vaan se uuden oppiminen: uudet opiskelukaverit, vaihtuvat luennoitsijat, paine ryhmäytyä. Mun päässä pyörii aamuisin että apua, onkohan joku mun tuttu jo luentosalissa, onkohan sen vieressä tyhjää vai istunko tuntemattoman viereen, millainenkohan luennoitsija on, mitä teen tauolla, mitä ihmiset ajattelee musta?

- Tämä nyt on muotia, mutta tunnistan itsessäni erityisherkkyyden piirteitä. Se, että on pakko olla keskellä ihmismassaa ja puheensorinaa on oikeasti minusta aika ahdistavaa ja kuluttavaa. On pakko olla koko ajan skarppina, vaikka aivot huutavat apua ja käskevät vetäytymään hiljaiseen nurkkaan. Se väsyttää pahemmin kuin maratonin juokseminen (no, en ole maraa juossut oikeasti joten en ihan totuutta tiedä).

- Jatkuva informaatiotulva. Ei ole sellaista hetkeä kun voisi taputtaa itseään olalle ja sanoa että hienoa, nyt sisäistän opetetut asiat hyvin ja voin olla hetken tyytyväinen. Vähän kun saa jostain ajatuksesta kiinni niin tuutista tulee vaan lisää opeteltavaa, eikä oikein voi pysähtyä hengähtämään hetkeksikään. Aivot pitää olla jatkuvasti surraamassa.

(tästä tulee ihan kilometripostaus, mutta antaa tulla...)

Nämä ovat sellaisia piirteitä, jotka eivät valitettavasti ihan sovi tähän nykymaailmaan. Tavallaan koen kuitenkin olevani joustava ja mukautumiskykyinen niin halutessani. Ne asiat vievät silti mehut aivan täysin ja jos sitä mukautumiskykyä joutuu venyttämään äärimmilleen joka päivä, kumilanka katkeaa ja lamaannun. Inspiraatio valuu minusta ulos, enkä saa itsestäni irti mitään luovaa. Opiskelu muuttuu pakkopullaksi ja selviytymiseksi enkä osaa nauttia saavutuksistani. En usko, että ulkopuoliset ihmiset huomaavat näitä piirteitä minusta. Olen loistava pitämään yllä kulissia ja varmaankin monet ajattelevat minusta että olen se nauravainen läppää heittävä tyyppi, joka on aina hyvällä tuulella. Siksi se ehkä monien silmään näyttää vaan laiskuudelta kun en pysty antamaan kaikkeani.

Lopputulos on siis se, että minä väsyn lähinnä siitä kaikesta muusta, joka linkittyy vahvasti opiskeluun. Uuden oppiminen on minusta ihan mielettömän kivaa, mutta se kaikki muu... Se kuluttaa minua ihan valtavasti. Siitä syystä olen luopunut kokonaan ajatuksesta että jatkaisin syksyllä päätoimisena opiskelijana. Jatkan mielummin tutussa työympäristössä ja teen opintoja sivutoimisesti ja omaan tahtiin. Silloin voin himmata kun siltä tuntuu.

Tähän loppuun siis todettakoon, että tasan vuosi sitten päättyi yksi opiskelutaival ja vasta nyt koen inspiraation sisälläni heränneen ja opiskelukrapulan väistyneen. Tilasin Adlibriksesta pari kiinnostavaa kirjaa (Aki Hintsa: Voittamisen anatomia ja Thomas Erikson: Idiootit ympärilläni) ja aloin tehdä Helsingin yliopiston tarjoamaa verkkokurssia "Elements of AI" oppiakseni tekoälyn perusteita. Vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta! Mieli on pitkästä aikaa kirkas ja aivot valmiina vastaanottamaan tietoa.

En minä oikein tiedä mikä tämän purkautumisen pointti on tai saiko kukaan edes kiinni punaisesta langasta, mutta olisi kiva kuulla kokeeko joku muu samalla tavalla asioita?

Se tunne kun pyrit uratykiksi mutta pääkoppa on jotenkin epäsopiva tavoitteisiin nähden...